Hetken olen miettinyt mitä tänne blogiin kirjoittaisi. Ihmisen pitää syödä jotain ihan joka päivä, ja usein ruuat ovat samankaltaisia, rutiininomaisia ja nimeltään ”joku mössö kiusaus” tai intialaistyyppinen curry. Edelleen syön mielelläni omia ruokiani, tiedän täsmälleen, hyvässä ja pahassa mitä syön ja voin itse säädellä makumaailmaa, ja ei käy kieltäminen, ulkona syöminen on arvokasta taloudellisesti ja pyrin käymään harvoin, mutta silloin jollain konkreettisella visiolla. Mutta elämässä pitää olla kaiken järkevyyden ja suunnittelun lisäksi tilaa spontaanille herkuttelulle tai nopeille ratkaisuille, jos jotain mielenkiintoista raaka-ainetta tai reseptiä tulee vastaan.

Pääsääntöisesti rakennan ruokatalouteni kahden päivän ruokapohjalle. Pienessä ruokataloudessa ei ole mitään mieltä valmistaa ja syödä joka päivä eri ruokaa, toisaalta, en halua puutua mihinkään ruokaan syömällä sitä viikkotolkulla, joten kahden päivän kierrolla toimii hyvin. Yleiseksi kaavaksi on muodostunut, kalaa 2x viikko, kasvisruokaa 2x,viikko punaista lihaa 1-2 x viikko (tätä varmaankin pienennän) ja jotain valinnanvaraista sitten viikon viimeinen päivä. Kun töissä käy arkisin ma-pe, niin sinne pitää valmistaa ruuat etukäteen, jääkaappiin tai pakastimeen, ja rasialla mennään. Viikonloppuisin voi vapaammin kikkailla keittiössä ajankäytön puolesta ja mahdollisuuksien monipuolisuuden vuoksi. Kun valmistaa kerralla isompia eriä esim kastiketta, sen voi hyvin pakastaa kahden annoksen rasioihin, ja niistä saa sitten joskus nopeasti taas lounasruokaa mukaan töihin.

Vuorokaudessa syön 3-4 kertaa, yleensä se riittää hyvin pitämään virkeänä ja jaksavana. Aamupala on minulla lähes aina, kuppi teetä (kunnollisen mustan teen metsästys on ollut viime aikoina tuskallista) ja kaksi ruisleipää levitteellä, leikkeleellä ja juustolla. Tämän jälkeen mukillinen kahvia ja päivä voi alkaa. Tällä hetkellä työmatka kestää tunnin junassa, joten nautin aamiaisen rauhassa viilettäen 200km tunnissa Intercityssä. Aamupäivästä yleensä kahvitauolla se kahvikuppi talon tarjoamana. Lounas sitten 11-12 aikaan, ja rasiallinen omatekemää ruokaa. Iltapäivällä olen pitkän kotimatkaa ajatelleen opetellut syömään välipalaa. Se voi olla tuorepuuro marjoilla tai turkkilaista jogurttia, marjoja ja mysliä. Illalla jotain kotona, yleensä leipää ja teetä. ja hedelmiä/marjoja.

Ravitsemuksellisesti ja koska pidän näistä (minusta on harmi, että ”pitää” syödä jotain mistä ei oikeasti pidä, yleensä kaikkeen löytyy joku vastaava tuote) pari kertaa kuukaudessa noin 1 dl pähkinöitä. Itse pidän puhtaasta pähkinän mausta, ilman mitään mausteita tai pinnoitteita, kuivattua hedelmää tai marjaa voi sekaan lisätä. Maapähkinästä en ole koskaan pitänyt, toki halpa, mutta jotenkin mitään sanomaton maku, ja pläh, maapähkinävoi on jotenkin erityisen vastenmielistä. Ja kokeiltu on, ihan avoimella mielellä, mutta ei syntynyt oman maunmukaista millään. Tosin luin jostain, että Suomessakin voisi kasvattaa maapähkinää, mikä taas puutarhahommien puolesta kiinnostaisi kovastikin. Punaiseen lihakategoriaan kuuluu maksa, josta pidän paljon. Kerran tai kaksi kuussa maksaruokaa pitää naiselliset veriarvot kohdillaan, ja tosiaan, eipä ole ollut hemoglobiinien kanssa koskaan mitään ongelmaa, suositusten yläkantissa mennään, ilman mitään lisäravinteita. Alkoholia, lähinnä viiniä juon sen muutaman kerran kuussa, lasillisen, riittää hyvin asiansa puolesta. Karkkipäivä, onko sillä merkitystä… minä joka en kovasti makeaa edes halua, annan toki itselleni luvan syödä suklaata tai irtonameja. Nämäkin menevät tähän kuukausisettiin. En ole ostanut edes kerran namipussia, ja sitä 300g pussia syö useamman viikon ajan kun ostaa. Omaan makuun perinteiset suklaalevyt ovat mieleisiä, ja kun ostaa tarjouksesta 4 kpl kympillä, niillä pärjää puolivuotta, ehtii tulla uusi tarjous taas. Kesällä yritin ostaa muutaman kerran jäätelörasioita, harvoin törmään oman maun mukaiseen rakenteeseen tai makuun, mutta en kauheasti menetä, jos jää jäätelö ostamatta, nytkin on pakastimessa jotain settejä, se vegaanijäätelö josta on puolet syöty ei nappaa ollenkaan. Kyseisellä tuotemerkillä on ollut kyllä syötäviäkin makuja. tämän hetken maailman tilanteessa arvostan brändin sosiaalista viestiä, josta kaikesta painostuksesta huolimatta pitävät kiinni. toki intohimoisena kotimaisen ruuan ystävänä suosin harvoissa testeissäni enemmän kotimaisia valmistajia jäätelössäkin.

Ajattelin lähteä kirjoittamaan ylös arkipäiväisiä ruokaratkaisujani, vahvasti kotimaiseen ruokatuotantoon nojaten, ja erityisen vahvasti sesongissa parasta- ajattelulla eteenpäin. Ruokavalinnat, hyvässä ja pahassa ovat lähes 100% omia valintoja, ja nämä ovat minun. Aina voi olla täysin irrationaalinen valinta, mutta useimmiten valitsen tuotteita jonkun itselleni tärkeän perusteen pohjalta. Muutettuani kaupunkia noin vuosi sitten, liityin mukaan paikalliseen REKO-rinkiin, joka on paljon aktiivisempi kuin entisessä kotikaupungissa. Olen sieltä jo tuotteita ostanutkin ja ostan jatkossa. Yksi selkeämpi iso linjaus omissa valinnoissani sekaanina eli sekasyöjänä, on aavistuksen paremmat eettiset arvot punaiselle lihatuotteelle ostettuna pientuottajalta ja esim ylämaan karjan lihaa. Tutkin tätä aihetta tarkemmin myöhäisemmässä blogitekstissä, kun etsin vastauksia. Mutta ajatus lihakarjanaudasta, jotka saavat ja haluavat olla ulkona paksun turkkinsa puolesta, poikivat luonnollisen siemennyksen kautta, lehmän maito on vain vasikkaa varten, teurastetaan omassa tilateurastamossa ja myydään per heti eteenpäin, viehättää ruokamieltäni, niin kauan kuin syön punaista lihaa. Samoin kalassa, jos syö pääsääntöisesti kotimaista kalaa, valikoimissa on kuitenkin muikkua, silakkaa, kuhaa usein ja niillä pääsee jo pitkälle. Mökkiolosuhteissa oman järven ahvenet savustettuna tai haukimurekepihvit ovat kesäkauden huippuhetkiä.

Aloittelen tässä uutta kirjoitussarjaa blogiini. ruokavuosi bloggarin valinnoilla ja perusteilla, uteliaana ja vähän melkein innoissaan mitä tästä tulee. Nyt on elokuun viimeiset päivät menossa, pitää lähteä torille katsomaan tarjontaa, harmi että on sadepäivä, mutta kotimaisen satokauden parhautta pitäisi olla tarjolla