Minähän olen alkujaan hidas ja hiljainen hämäläinen,, kauemmas kun mennään on minullakin sawolaiset osajuuret, ja olosuhteiden pakosta olen nyt (APUA!!!!) ollut täällä Sawonmaalla kohta 20 vuotta. Kalakukukoista en ole pahemmin välittänyt, toki esimerkiksi Porokylän lanttukukko on hyvää, mutta taitaa olla Nurmes (Porokylän leipomon kotipaikka) jo Pohjois-Karjalaa. Ei ne huonoja ole, mutten niistä sen enempää innostu, hyvän voin kanssa menee alas kyllä. Sawolainen perinne limppukaan ei innosta, liian kovaa, ja vaatii erittäin ohuita siivuja maistuakseen hyvälle, ja toki toimii hyvän voin kera sekin. Minä en ole innokas askartelija nysväämään ohuen ohuita, tasaisia leipäsiivuja aamupalalleni, ennen aamukahvia ja sanomalehteä. Oululaisen jälkiuunileipä on varma hämäläisneidon valinta aamupalalle, ei petä koskaan.

Onhan täällä Sawossa jotain hyvääkin, tuore kala isoista vesistöistämme. Kuhaa saa aina, pannukokoista ahventakin aika-ajoin. Kasvattavat jopa sampea jossain päin, mutta sitä herkkua ei kaupoissa näykään. Muikut ovat parasta ilta-ruokaa. Minulla on sitä varten täysin oma valurautapannu. Loput tarpeet ovat sitten helpot, eikä tarvitse kauheasti tuunailla reseptiä sen enempää. Meillä pitää palohälytin ottaa pois päältä paiston ajaksi, sen verran kerrostalossa käyrää, että meteliä pukkaa

Tarvitaan 400-500g tuoreita, perattuja muikkuja, voita, ruisjauhoja ja suolaa, ripaus valkopippuria ja kylmä lonkerojuoma  oy Alkoahooliliike Absta. Laita muovipussiin ruisjauhot, suolaa reippaasti ja valkopippuri. Sekoita hyvin. Lisää sekaan muikut ja pyörittele jauhoissa. Kuumenna paistinpannu ja voita. Lisää muikut pannulle, kääntele muutaman keoppua, valmista tuotetta saa ja pitää napostella samaan aikaan. Maailman parhaimpia finger foodeja