Kovasti nämä isommat ja pienemmät ruokatalot pyrkivät olemaan ruokamarkkinoilla hereillä ja vastaamassa toiveisiin. Toki monta hiipuvaa kokeiluakin on tullut vastaan ja onhan noista tulokkaista aina jotain jäänytkin valikoimiin. Broileri/kalkkunapohjaiset nakit ovat jo tehneet oman paikkansa hyllyissä ja ovat vastaus tiettyihin tarpeisiin. Nyt pääsin kokeilemaan broilerin paistista puristamalla muotoiltua ”pekonia”. Pekoni käsitteenä on porsaan kyljestä leikattu, suomalaisten makuun kevyesti savustettua (ns amerikan pekoni), kypsennettyä ja leikattua lihaa. Pekonin makuhan on yksi niitä ruoka-aineista, jotka hivelevät suolaisen maun kaikkia arominystyröitämme ja pelkka tuoksu sitä paistettaessa heräyttää syljen suuhun. Ainakin meille ruuan iloisille sekakäyttäjille. Nyt olisi siis käytössä broilerinlihasta tehty puolivalmiste, joka mukailee rakenteelstaan ja käytöltään possunlihaista alkumuotoaan. Rasvaa tuotteessa oli 28%, joka ei ole kaukana alkuperäisestä. Kevyempään ruokavalioon tämä ei siis ole vastaus. Ruokamieleni miettii, mistä vähärasvaiseen broileriin saadaankaan noin paljon rasvaa…. Mihin tämä sitten vastaa? no, jos haluaa siirtää ruokavaliotaan pois punaisesta lihasta, tämä on yksi askel ja antaa taas uutta jalostusarvoa broilerituotteille.

Teimme siis klassisia hampurilaisia, ihan naudanlihapihveistä, täytteet sai taas jokainen mallata mieleisekseen, ranskanperunoita perinteisesti kaveriksi. Pekonit paistoin etukäteen pannulla ja annoin ylimääräisen rasvan valua talouspaperille. Sitten vain hampurilaisen väliin ja ääntä kohti. Luonnollisesti tuote herätti perheen teineissä epäluuloa, mutta rakenne ja maku kelpasi kyllä. Voihan tätä käyttää, millaisen painoarvon tälle kokonaisuudessa antaakana sitten, jos ison kuvan kannalta punaista lihaa käyttää vähemmän joka tapauksessa. Toivottavasti jää valikoimiin ja monipuolistaa valinnanmahdollisuuksia.