Cherve eli suomeksi vuohenjuusto on yksi juustomaailman herkuistani. Minusta sen pitää olla kypsynyttä ja hieman kovakuorista, mutta sisus ei saa olla kuivuneen murenevaa. Kovakuorisuus auttaa paistettua kiekkoa pysymään paremmin kasassa. Ostan vuohenjuustoa yleensä aina koko kilon kiekon. Minusta kaupan juustotiskissä olevat valmiit kiekot on pilattu muovittamalla ne.  Varsinkin kun juuston pinta on avattu, kosteus pääsee siitä ulos ja tiivistyy muoviin. yleensä ne valmiit kiekot on minusta ohuita, tai samankokoisia keikkoja ei löydy esim neljää kappaletta. Ja sitten tuo kosteus. Ne ovat joku kuivahtaneita kippuroita, tai sitten melkein mätäisen pehmennetiä kakkusia. Anteeksi vaan kaikkia rakkaudella juustotiskiään hoitavat kaupanmyyjät. Mutta kun ostaa koko pötkön kerrallaan, ottaa ohutteräisen veitsen, kotioloissa fileointivietsi toimii hyvin ja leikkaa itse. Ammattitekijöillä on lankaleikkurit tätä varten. minä tosiaan leikkelen omani, käytän osan ja pakastan loput. Suikale keikkoje välissä estää niitä painumasta kasaan toisiaan vastaan ja tämä juusto toimii ruuanlaitossa pakastamisenkin jälkeen ihan hyvin, kunhan antaa sulaa rauhassa.

Nyt ostin Pirkka parhaat sarjan leikkelesetin kaupasta. Siinä oli kolmea eri italialaista leikkelettä, jos toki on itse tangosta tai Parma di Crudosta siivuja leikannut, tietää eron, mutta näin siviilissä kokkaililussa tämä ovat hyvä vaihtoehto. Tääs paketissa oli Napolin salamia, crudoa (ilmakuivattua kinkkua, eli parman kinkkua) ja tulisempaa salamia.

Iltapalaksi paahdoin leipää, kevyesti oliiviöljyä pintaan, leikkelettä, sitruunaiella oliiviöljyllä maustettua rucolaa ja tomaattia ja päälle uunissa paahdettu chevrekiekko. Helppo ja maukas!