Syksyn satokauden sesonki vain jatkuu ja herkkua pursuaa joka kaupassa. Ruusukaali on helppo ja mukavan kokoinen kasvis ja erinomainen lisä ruokaan kuin ruokaan. Jos vain malttaa käyttää sitä muutenkin kuin keitettynä, maku on erinomainen. Kaalina siinä maistuu kaalikasveille tyypilliset sinappiyhdisteet, ja turhan moni vieroksuu sitä syötyään vain ylikypsäksi keitettyä ruusukaalia.

Rasia ruusukaalia taas suorastaan kutsui minua pikkukoo- kaupassani taas. Hmm,, viikonloppu ja jotain pikkukivaa tekisi mieli, jospa paneroisi noita kauniita palleroisia… siitä se ajatus taas lähti

Sekoitin panerointitaikinaan pankojauhoja 1,5 dl, kananmuna ja 1 dl parmesanraastetta ja pippurisekoitusta 2 tl. Siivotut ruusukaalit (kanta ja irtolehdet pois) sekaan ja kämmenessä vielä taputtelee panerointia ympäri ruusukaalin. Epäilin hiukan kuitenkin tätä sekoitusta ja rakennetta, ja otin riskin kuitenkin, vähän pääsi panerointi irtoamaan, mutta toimi kuitenkin, siinähän se oli sitten. Kiva pikku suolapala dipattuna iltailoksi. Ja huom, en tosiaan kypsennellyt niitä ruusukaaleja erikseen, ne ovat tuoreita ja niissä on omaa kosteuttaan, kypsyvät ihan samalla itsekseen.