Mausteinen pataruoka on talvisissa olosuhteissa lämmittävä ruoka,, henkisesti ja fyysisesti. Pataanhan voi laittaa ihan mitä vaan, oma vanha valurautainen patani hauduttaa vastaavan laisen padan ihan itsekseen. Kunnon slow foodia… raaka-aineet sinne ja pienellä lämmöllä ainekset muheutuu siellä ihan omin voimin. Kaikki lähti taas mausteisesta chorizosta, jonka pongasin uudehkosta tulokkaasta Kauppahallissamme, Espanjan herkuista. Ei liian tulinen, mutta mausteinen 300g paketti aitoa chorizoa, joka olisi varmasti toiminut grillattuna avotulella mökillä täydellisesti, mutta avotulikielto metsäpalovaroituksen vuoksi jätti tämän kokeilun pois tältä kesältä.

Mausteisen padan sydän on tietysti tuo makkara, seuraavaksi paljon tomaatimurskaa ja sitten kasviksia. Lihan määrää olen tietoisesti pienentänyt, joten tästäkin tuli neljä reilua annosta, keskimäärin tuon chorizon (punaisen lihan) osuus oli noin 80g annos, hyvin pärjäsi taas keski-ikäinen toimistotyötä tekevä naisimmeinen.

Laitoin pataan

2 paprikaa, nyt punaista ja vihreää pilkottuna

1 kesäkurpitsa paloiteltuna

2 keltasipulia hienonnettuna

4 valkosipulin kynttä

puoli punttia (250g) varsiselleria pilkottuna

1 dl jyväpastaa antamaan rakennetta ja vatsantäytettä

320 g raakamakkara chorizoa paloitetuna

2 rkl paprikajauhetta, nyt savustettua versiota

2 tlk tomaattimurskaa, a`400g, toisessa purkissa oli kokonaisia kirsikkatomaatteja (näyttää lopputulemassa paremmalta)

1 pss vahvaa tomaattipyrettä, 30 g

1 tl sokeria (tasoittamaan tomaatin happamuutta)

1 tl chilihiutaletta (antamaan vielä vähän boostia, kun padassa on paljon tavaraa kuitenkin)

Freesasin ensin padan pohjalla öljytilkassa sipulia ja varsiselleriä ja chorizopaloja, päälle ensin paprikajauhe ja tomaattipyre. Annoin paahtua hetken ja sitten tomaattimurskat päälle ja loput aineet ilman jyväpastaa pataan. Annoin padan hautua noin puolitoista tuntia kaikenkaikkiaan leppeästi miedolla lämmöllä. Tunnin kypsennyksen jälkeen laitoin jyväpasta jyväset kiehumaan omaan kattilaan, 1 dl jyväsiä ja noin 3 dl vettä. Kun ne olivat lähes kypsiä ja neste imeytynyt jyväsiin, sekoitin ne pataan loppukypsennyksen ajaksi maustumaan. Jos tällaiseen pataan laittaisi jyvät kuivina/raakoina, ne imaisisivat paljon nestettä, ja padasta tuli helpolla kuivahko. Näin tekemällä toimii hyvin, ne siis lisättiin omassa liemessään kokonaan, sakeuttaa samalla pataa hyvin. Makua voi tuunata mielensä mukaan, nyt halusin voimakkaan tomaattisen- paprikaisen mausteisen padan, ja onnistuin siinä aika hyvin. Tätä söi pari päivää, ja pari annosta pakkaseen valmiiksi.