Minä etsin netistä ideoita ja reseptiikkaa, kuten me kaikki ruoakintoilijat teemme. Yleensä itse lähden jostain liikkeelle, tarkennan tai laajennan, etsin samasta ruuasta useamman version, tutkailen eroja ja raaka-aineita. Ja useimmiten toki päädyn lähtökohtaisesti sinnepäin, sovellan kuitenkin. Mutta nettihaut saavat mielikuvituksen liikkeelle ja inspiroivat. Monesti kyse on hakusanaoptimoinnista, kaupallisilla sivuilla kontaktit tuovat rahaa. Tässä reseptissä, ja monissa muissakin samankaltaisissa minua alkaa turhauttamaan reseptin nimeäminen. Nehän ovat harvoin nimisuojattuja, joitain on olemassa, mutta muuten carbonarapastaksi voi kutsua lähes mitä vaan pekonikastiketta pastatuotteen kanssa. ABC-asemalla oli omanlaisensa lehtipihvi-gate muutama vuosi sitten, kun yleisölle tarjottiinkin jauhelihapihviä ohueksi nuijitun paistipihvin sijaan. Klassinen ravintola-alan koulutus tu ovarmaan opetussuunnitelmassaan käsitteitä ja klassikoita esiin, olenhan itsekin kouluni käynyt. Mutta nykyään on trendikästä tuunata ja päivittää lähes kaikkea loputtomiin, kunnes sitten päädytään omaan trendinsä säännöllisin väliajoin, retroon, jolloin muistellaan ns aitoja makuja taas.
Tähän alla olevaan reseptiin törmäsin feispuukkifiidissäni. Otsake herätti mielikuvan tutusta, käypäisestä lounaspastasta, ja linkki auki. Niin Cacio e pepe-pasta on kiva, helppo, tyypillinen rahvaanrouhea italialainen pasta. Nyt ohjeessa pippuri (pepe) olikin korvattu chilirouheella ja uutta trendikästä makua (umamia) pastaan sai misolla. Itse pidän misoa varsin voimakkaana makuna, ja yhden mausteen pastaan lisättynä kääntää huomion pois siitä kokonaan. Aika kauas on päästy alkuperäisestä, miksei sitä voi sitten nimetä täysin uudelleen jollain vetävällä nimellä ja voi taas tehdä otsakkeita ”räjäytti internetin”, ”miso loppuu kaupasta, tämän kokeiltuasi ymmärrät miksi..”. Ja kyllä, olen vähän puritaani näissä nimityskysymyksissä.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000006699870.html9
Muutaman aineksen juustopasta cacio e pepe on roomalainen klassikko. Kastike sekoitetaan hienoksi raastetusta pecorinojuustosta ja pastan keitinvedestä. Makua antavat kuivalla pannulla paahdetut, murskatut mustapippurit.
Oheisen pastan valmistustapa on uskollinen alkuperäiselle reseptille, mutta eräs aines tekee siitä erityisen herkullisen. (
Keitinveden joukkoon lisätään nimittäin japanilaista misotahnaa, joka tuo pastaan ihanaa umamisuutta. Vaikka yhdistelmä on villi, se on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.
Mison lisäksi pastan mausteena on chiliä. Voit halutessasi vaihtaa chilihiutaleet alkuperäisen juustopastan paahdettuihin mustapippureihin.