Pakastimen tyhjennystä, kuin sieniä sateella

Kun omistaa koiran, tulee ulkoiltua ihan kaikilla keleillä. Kauheassa myrskyssä ei tule tietenkään kovin pitkälle mentyä, en ole mikään extreme- urheilija, enkä eräjorma. Valituksesta huolimatta, niitä kauniita kelejä on siellä seassa paljonkin. Jos sienikeleistä puhutaan, niin pidemmälle syksyyn kun mennään, säännöllistä arkityöaikaa tekevät kärsivät eniten ulkoilussa ja sienestämisessä siitä tosiasiassa, että kuuden jälkeen illalla siellä aarniometsän suojassa, ison kuusen kannon alla on aika pimeää. Esimerkiksi suppilovahverot piiloutuvat joskus hyvinkin maastoon. Samoin mustat torvisienet. Tietysti myöhemminkin leppoisana syksynä kanttarellit loistaa keltaisella kirkaudellaan maastossa. Tosiahan on, että kun erilaisissa maastoissa liikkuu, sieniäkin löytyy. Meillä koiran kanssa tavoitteena on nauttia hapesta ja luonnosta, eikä niin kiire, joten sienten pongaaminen on erittäin terapeuttista ja sopivan leppoisaa hommaa. Vielä en ole lähtenyt kouluttamaan koiran sienikoiraa, mätiä kantoja, kuraojia ja uimista rakastava koirani tuntuu saavan aikansa kulumaan reissuillamme muutenkin. Liikkuva koira (ja istumatyötä tekevä emäntä) tarvitsevat pitkiä lenkkejä, se tarkoittaa sitä, että sieniäkin sitten löytyy. Ihan enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Osa syödään heti, osa säilötään ja loput jaetaan ystäville.

Viimeistään keväällä on hyvä alkaa tehdä pakastimeen tilaa uuden sadon tuotteille. Suppilovahveroita pakastan annospusseissa ja niitä pitää satoisana lajikkeena sitten tasaisen tappavaan tahtiin syödä poiskin ennen seuraavaa sesonkia. Jotkut lähteet kertovat munakasrullan olevan retroa, ollaan sitten tässä retrohengen aallonharjalla… tämä vaan toimii, isolle porukalle, tai evääksi loput töihin. Helpppo ja variaatioita voi kehitellä mielinmäärin.

Munakasrullan taikina on simppeli:

5  kananmunaa

5 dl maitoa

1,5 dl jauhoja

1 tl suolaa

1 rkl voita sulatettuna

yrttisilppua sekaan jos väriä ja makuvivahteita kaipaa

Ainekset sekaisin kuten pannaritaikina, kaadetaan syvälle uunipellille leivinpaperin päälle ja paistetaan 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Kumotaan toiselle leivinpaperilla.

Täyte voi sitten olla pyttipannumaisesti ihan mitä vaan. Sienitäytteeseen sulatan pari pussia suppiksia (noin 4 dl), pekonia, sipulia ,valkosipulia, tuorejuustoa (esim chili) ja maukasta juustoraastetta 1 dl. Levitä täyte pohjan päälle, rullaa leivinpaperin avulla rulla kasaan, vedä keskemmälle leivinpaperia ja siirrä koko halko uudelleen uunipellille. Sirottele vielä pintalle reilusti maukasta juustoraastetta ja gratinoi uudelleen uunissa, noin 250 astetta, 10 minuuttia. Nams nams näyttävä herkku on valmis…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.