Suppilovahveroita on vielä pakastimessa, kevään korvasienikausi meni helteiden alla toukokuussa ohi, mutta uusia sieniä on tulossa. Kuivakaapissa oli polentapussi ja edellisestä ruuasta oli jäänut siivu kypsää kassleria. Eli jotain pyttipannuhenkistä voisi kehittää, kun oli taas lounasruuan paikka. Hiukan vaikea ruoka tästä tuli, liekö oikein nimeäkään, mutta toimiva setti ja kaikkea pystyi hyödyntämään. Luovuutta näissä jämissä pitääkin käyttää, ei jää syömättä. Ja tulipahan kokeiltua polentaa paistettuna.

Polentahan on maissijauhosta keitettyä puuroa, pohjois-italialainen perinneruoka. Ossobuccon kanssa polentapuuro on klassinen yhdistelmä. Polenta”velliä” voi myös paistaa ja saada mukavia muotoja ja makua paistoinnoista. Polenta itsessän on vain vettä ja maissiryyniä, keitetään kasaan, tosin roiskuu helpolla. Maustetaan yksinkertaisimmillaan vain suolalla, tai yrteillä. Jos polenaa haluaa paistaa, se annetaan jäähtyä ensin, se tukevoituu, ja sitä on helppo leikata. Tai tasoitetusta massassa voi ottaa vaikka muotilla kuvioita. Tasakylkiset palata voi pujottaa vaikka grillitikkuihin.

Tein siis edellisenä iltana polentamassan jäähtymään, maustoin sen suolalla, timjamilla ja paistetulla pekoninmurulla. Otin sieniä sulamaan, sitten sekaan sipulia ja se kasslerpihvi paloina, suolaa ja pippuria mausteena. Lopuksi tlkka ruokakermaa tekemään rakennetta kastikemaiseksi. Polentamassasta leikkasin annospaloja, ja paistoin ne voissa. Nämä kun laittoi yhteen, oli taas kiva lounas töihin valmis.