Sunnuntain jälkiruuat hyydykkeinä

on

Sunnuntai päivällinen on jotenkin isompi käsite ruokailussa, kalliimpaa tai hienompaa on tarjolla. Olen joskus pohtinut, että miksi näin? yksi syy voi tietysti olla se, että ”pyhäpäivänä” kaikki olisivat paikalla samaan aikaan, tai sitten voi olla vieraita syömässä ja kattaus arvokkaampi. Ajankäyttö on minulle se yksi syy, miksi viikonloppuisin on jollain mittarilla hienompaa ruokaa pöydässä ja monesti myös jälkiruokaa. Jälkiruoka on usein makeaa ja eipä noita herkkuja joka päivä edes kannata syödä. Aina makea pala lopuksi vie minusta herkun hohtoa, ja eipä se nyt niin terveellistä olekaan. Jälkiruualla on paljon erilaisia lähtestymiskulmia, raikas hedelmäkin toimii jälkiruokana hyvin. Tasapainon vuoksi kokonainen ateria yleensä päätetään pienellä makealla. Yleinen ruokakattauksen kaavahan menee, että jos pääruoka on raskaampi, jälkiruoka sitten kevyempi ja toisinpäin. Meidän taloudessa mennään useimmiten niiden syöjien ehdoilla, eli sovellan ideoita perheen teinien makumieltymysten mukaan. Kaikki suklaaseen viittaavat toimivat aina talouden neiti-osastolla….

Maailmalla käytetään kondesoitua maitoa ilmeisen paljon. Kun selaa reseptivirtoja paljon, siihen törmää monessa yhteydessä. Minun on pitänyt ihan erikseen kokeilla tuotetta ja olenkin jo saanut kokemusta. Tuotteena ymmärrään idean hyvin, jos mennään kylmäketjuisesta Suomesta hiukan kauemmas täyssäilykkeenä, huoneenlämmössä säilyvä tiivis maitomassa on ratkaisu moniin herkkuihinsa. Maitojauhe on toinen, jonka käyttöä pitäisi kehittää, tallessa on jo uunijuuston ohje, makeita herkkuja etsinnässä.

Tälle sunnuntaille oli kyllä varattu iso naudan ulkofileen pätkä, melkoisen täydellisesti marmoroitunutta, makurasvalla kasvatattua Black Anguksen laatulihaa. Kaveriksi jotain perunaa. Jälkiruokana sitten kahta erilaista hyydykettä. Ei mene ihan tasapainoisen kattauksen sääntöjen mukaan, mutta ollaan sitten ähkyjä kimpassa lasten kanssa.

Tähän hyydykekokeiluun tuli 1 dl kondensoitua maitoa, 2 rkl maitoa, 1 tl kaakaojauhetta ja 1 tl espresso pikakahvijauhetta ja puolet 2 dl kermavaahtoannoksesta. Toinen makuversio oli 1 dl kondensoitua maitoa, 2 rkl maitoa ja 1 rlk lakritsijauhetta ja loput kermavaahdot. Kaadoin massan silikonivuokiin ja ensin pikkupakkaseen parvekkeelle, ja jos eivät hyydy parissa tunnissa, pitänee raivata joku kolo pakastimeen. Ja kyllä, vasta pakastimessa nämä kovettuivat tarpeeksi.

Sunnuntain kunniaksi innostuin sitten miettimään (suosikkiohjelmani Master chef Australia) kokonaista jälkiruokaa kastikkeella. Sitruuna- lakritsikastike voisi olla toinen, vaikka tiedän ettei vaaleanruskeasta lakritsijauheestani tule mustaa. Mustat lakritsikastikkeet ovat oikeasti värjätty hiilellä, joten täydellinen kombo ei nyt toimi loppuun saakka. Lakritsikastikkeessa on jännä ilmiö, se ei ensin maistu ollenkaan, mutta täyteläinen jälkimaku tulee viimeisenä. Tavoittaneeko se jotkut myöhemmät makureseptorit suussa? Toisen kastikkeen teen pakastimessa olevasta vadelmasta, ensin nopea keitto tilkassa vettä, puristus siivilän läpi ja vielä tiivistys sokerin kanssa kastikkeeksi, pieni 0,5 tl twist viinietikalle, jotta väri säilyy. Kahvisen suklaahyydykkeen kaveriksi sitten tämä versio. Pakastevadelmat eivät kyllä näytä kummoiselta kokonaisena koristeena hyydykkeiden päällä. Kaupasta niitä kauniita koristeita saisi tuoreena, mutta pahinta mitä tiedän sunnuntaisin on kaupassa käynti…. kuinkahan sitä jaksaisi venyä jälkiruuan eteen…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.