Mökkitien varressa on synkkä kuusikko ja muuten ankea kesä tarjosi ielettöän herkkutattisadon tänä vuonna. Kuusien pohjakasvillisuudessa ei sitten muuta kasvakaan kuin herkkutatteja. Kävimme siellä parin päivän välein ja aina ison kassillisen kanssa tulimme pois. Kun olin lähdössä mökiltä sitten ajalemaan kotiinpäin, pysäytin siellä vielä ja otin kaupunkituliaiset mukaan. 5-6 sopivan kokoista herkkutattia ja lomanjälkeinen työpaikka lounas oli varmistettu.

Paistoin tatit ensin kuiksi, sitten sekaan voita ja sipulit. Jääkaapissa oli pieni paketti espanjalaisia raakamakkatoita, ja siitäpä kastikkeelle proteiinia ja makua. Lopuksi kermaa ja se saosti kastikkeen valmiiksi. Pasta oli tällä kertaa tuoretta. Hieno palautuminen lomalta töihin.